Milla
Hevosenomistaja
Posts: 6
|
Post by Milla on Nov 28, 2014 12:20:55 GMT
|
|
Milla
Hevosenomistaja
Posts: 6
|
Post by Milla on Nov 28, 2014 14:49:20 GMT
28.11.2014 Uusi talli, uudet kujeet
Napsautin vilkun päälle ja käänsin rattia. Auto kääntyi tasaisen varmasti siistiin ja melko lumiseen tallipihaan. Tarhoista kurkki muutamat uteliaat hevoset ja ensimmäisenä katseeni osui pitkäharjaiseen suomenhevostammaan, joka omisti harvinaisen kauniin värityksen. Uteliaasti silmäillessäni parkkeerasin autoni todella fiksusti keskelle tallipihaa ja näin tallin ovesta kurkkaavan naisen, jonka arvasin Alisaksi, tallin omistajaksi. Sammutin autoni ja nousin autosta ulos. - Voinko mä jättää tän tähän siksi aikaa että otan tuon ulos? kysyn tallin pitäjältä heti ensimmäisenä ja osoitan harmaata traileriani. - Juu toki voit. Eipä täällä mitään ruuhkaakaan ole, nainen naurahtaa ja esittäytyy Alisaksi. - Mä olen Milla ja tuolla kopissa on Jätkä, esittäydyn ja samalla kurkistan sisälle traileriin etuovesta. Pörröharjainen pullaponini katselee minua hämmentyneesti suurilla silmillään ja päästää matalan hörähdyksen. - Voin laskea takasillan jos otat sen ulos, Alisa huikkaa ulkopuolelta. Vastaan myöntävästi ja irroitan Jätkän punaisen riimunnarun toisesta etupuomista ja napsautan narun ruunan riimuun. Irroitan Jätkän etupuomista ja huikkaan Alisalle olevani valmis. Kun nainen ilmoittaa takapuomin olevan auki, pyydän muhkean talvikarvan omistavaa Jätkää peruttamaan. Pallerolle meinasi tulla kiire peruttaa, mutta pieni paine riimussa sai sen hidastamaan ja pääsimme kunnialla maan kamaralle. - Tässä tää nyt sitten on, naurahdan ja upotan lapasen peittämän käteni pörröisen talvikarvan sekaan. - Ompas se jo karvainen, Alisa virnistää ja vilkaisee tallin suuntaan. - Kun te tulitte nyt näin myöhään, niin sen voisi viedä suoraan sisälle, mutta ehkä kannattaisi hetki kävellä ennen kuin se joutuu takaisin seisomaan, Alisa ehdottaa. Nyökkään ja alan nyppimään Jätkältä kuljetussuojia pois. Ruuna seisoskelee kaikessa rauhassa paikoillaan kun pörrään sen ympärillä ja kun kaikki suojat on saatu pois, hoputan sen liikkeelle. - Käyn vaikka tutustumassa tuohon kenttään vähän niin tuon tän sitten sisälle ja siirrän tuon trailerin, ehdotan Alisalle joka vastaa myöntävästi.
Hetken käveltyämme lähden taluttamaan Jätkää sisälle talliin. Avaan oven ja luon ensimmäisen silmäykseni lämpöä hohkaavaan talliin. Talutan pörröisen ponini sisälle talliin ja suljen oven perässämme. Sisällä Alisa osoittaa minulle Jätkän uuden karsinan ja nainen onkin tuonut jo oman hevoslaumansa sisälle, jotta ne saavat heti nähdä uuden tuttavuuden. Talutan Jätkän karsinaansa ja nappaan siltä riimun pois. Taputan vielä ponin kaulaa ja livahdan ulos karsinasta. Ripustan riimun ja riimunnarun roikkumaan karsinan edustalle. Jätkä alkaa heti hamuta turvallaan karsinan pohjallta löytyviä heinänkorsia ja se ei tunnu olevan milläänsäkään tallinvaihdoksesta. Hymyilen iloisesti ja lähden sitten hakemaan autoni takaluukusta tavaroitamme. Suurimman osan tavaroista jätin vielä kotiini, mutta kahdet suitset, satula, harjat ja muut tärkeät tarvikkeet olin jo autooni hamstrannut. Kannoin vähitellen tavarat varustehuoneeseen oikeille paikoilleen ja tutustuin sitten tarkemmin talliin. Alisa näytti minulle mistä mitäkin löytyy ja kertoi hieman tallin käytännöistä. Uteliaasti kurkin kaikkien pienienkin nurkkien taakse ja näytin täysin siemauksin Kuuran Tallin tunnelmasta. Jätkä söi heiniään omaan ahneeseen tyyliinsä ja muistutti ehkä hitusen verran imuria. Naurahdin itsekseni ajatukselle ja kurkistin vielä sisälle ponin karsinaan. Pörröinen Jätkä tuntui viihtyvän ainakin näin alkuun todella hyvin ja innoissani jäin odottamaan seuraavaa päivää.
|
|
|
Post by Alisa V. on Nov 28, 2014 15:40:51 GMT
Ihana tarina Vielä kerran, tervetuloa porukkaan mukaan, toivottavasti viihdytte pitkään!
|
|
Milla
Hevosenomistaja
Posts: 6
|
Post by Milla on Nov 30, 2014 19:15:11 GMT
30.11.2014 Kentän koekäyttö
"Rauha senkin hölmöläinen", rauhoittelen junan lailla eteenpäin puksuttavaa piensuokkia. Kauniin ruskea estesatula narahtelee allani suomenhevosen ravatessa eteenpäin reipasta tahtia. Teen reippaaseen tahtiin muutamat pidätteet ja Jätkän myödätessä niskastaan myötään ohjasta taputtaessani ruunan kaulaa. Sormeni ovat lähes kohmeessa puristaessani niitä ohjien ympärille. Istun alas harjoitusraviin ja vähitellen siirrän Jätkän käyntiin ja jatkan suurelle keskiympyrälle. Jätkä heilauttaa päätään muutaman kertaa, mutta alkaa vähitellen rentoutua allani ja pärskähtää muutaman kertaa kuuluvasti.
Hetken rauhoittelevan käyntityöskentelyn jälkeen siirrän pörröisen liinaharjani takaisin raviin ja alan keventää askelten tahtiin. Ahkerasti kun jaksan tehdä puolipidätteitä ja erikokoisia ympyröitä, alkaa Jätkä rentoutua ja myödätä kivasti niskastaan. Kehun ruunaa suureen ääneen ja kokeilen muutamia temponvaihteluita kun pieni hevoseni alkaa viimein olla kuulolla ja suurin piirtein rento. Istun itse harjoitusraviin ja tiivistän istuntaani. Hieman joudun avittamaan pidättämällä ohjista, mutta melko herkästi Jätkä vastaa pidättävään apuun ja lyhentää askeltaan. Kulman jälkeen käännän ruunan halkaisijalle ja annan pohkeillani kevyen merkin sille että taas pitäisi liikkua oikein liitävästi. Pieneksi ja pörröiseksi suomenhevoseksi Jätkä hallitsee askeleenpidennykset uskomattoman hyvin.
Tiivistän istuntaani ja annan laukkapohkeet. Jätkä nostaa suurella loikalla laukan ja ohjaan ruunan pääty-ympyrälle. Istunnallani yritän hieman hillitä ruunan vauhdikasta laukkatahtia, mutta vauhti ei oikein ota hiljentyäkseen, joten huomautan Jätkää hieman reippaammalla pidätteellä ja muutaman päänheilautuksen jälkeen laukkatahti rauhoittuu siedettäväksi ja pystyn istumaan kyydissä rennompana. Pienillä puolipidätteillä ja kuolaimenliikuttelulla Jätkä ymmärtää jutun jujun ja myötää niskastaan. Kun ruuna liikkuu peräänannossa, kehun sitä valtavasti. Muutamien laukkaympyröiden jälkeen otan ravin ja vaihdan suuntaa. Nostan laukan toiseenkin suuntaan, mutta tällä kertaa Jätkä laukkaa rauhallisesti heti alusta asti.
Käveltyäni loppukäynnit pysäytän Jätkän kentän portin edustalle ja laskeudun alas maan kamaralle. Taputan Jätkän kaulaa ja nostan jalustimet ylös, jonka jälkeen löystän satulavyötä muutamalla reijällä ja otan ohjat kaulalta. Lähden taluttamaan kasvattiani kohti tallia lumen narahdellessa jalkojeni alla. Jätkä yrittää laskea päänsä hamutakseen lumen alta pilkottavaa oksaa, mutta käsissäni olevat ohjat estävät sen aikeet.
Tallissa vien Jätkän suoraan sen karsinaan, jossa käännän ruunan niin että sen turpa osoittaa ovelle päin. Avaan suitsien remmit ja otan suitset pois. Suitset käsissäni roikkuen avaan satulavyön ja vedän satulan käsivarsilleni. Satulavyön asettelen estesatulan päälle lepäämään ja livahdan ovesta ulos. Suljen oven perässäni ja lähden satulaa ja suitsia kantaen kävelemään varustehuoneeseen. Asettelen tavarat varustehuoneeseen paikoilleen, jonka jälkeen palaan Jätkän karsinalle ja nappaan harjapakista jonkin sortin kovan harjan, jolla kävin ruunan pörheän karvan läpi. Pieni hiki Jätkälle oli tullut, joten kipaisin varustehuoneesta hakemaan sille vuorellisen sadeloimen, joka lämmittäisi hieman Lapin pakkassäässä.
Loimitettuani Jätkän, talutin sen ulos omaan tarhaansa kavereidensa seuraksi. Kun ruuna seisoi tyytyväisenä tarhassa hamuten heinänjämiä lumen seasta, palasin itse talliin keräämään tavarani, joiden kanssa sitten lähdin autollani ajelemaan kotiini. Vieläkään en ollut törmännyt muihin mahdollisiin tallilaisiin, mutta enköhän ehtisi heihinkin tutustua ajan kanssa, sillä suunnitelmana olisi viipyä Kuuran Tallilla mahdollisimman pitkään.
|
|